Lapsilähtöisyydellä voidaan perustella sekä pieniä että suuria yksiköitä. Erityisesti lähikouluajatus on se, millä perustellaan pienten koulujen olemassaoloa. Kattava lähikouluverkko voisi kyllä olla myös yksi kunnan vetovoimatekijä, vaan eipä se ole sitä ollut edellisten vuosikymmentenkään aikana. Väki on katoamassa suurempiin kasvukeskuksiin ja kylät hiljenevät.
Lapsilähtöisyyttä on myös se, kun ajatellaan suremman yksiön voivan tarjota oppilaalle enemmän vaihtoehtoja ja laaja-alaisempaa opetusta. Tämä tarkoittaa vähintään kohtalaisen suurta valinnaisainetarjotinta, josta 5.-6. luokan oppilas voisi valita itselleen valinnaisaineen. Tämä valinnaisaineen valinta ei pienissä kouluissa toteudu koskaan OPS:n tarkoittamalla tavalla. Pienillä kouluilla ei ole taloudellisia resursseja, tehdä muutaman oppilaan opetusryhmiä.
Laaja-alaisempaa tai monipuolisempaa opetusta suuressa koulussa saisi yksinkertaisesti siitä syystä, että koulussa on enemän osaamista aikuisten, opettajien joukossa. Jos osaaminen laitetaan koulussa kiertämään, voivat kaikki oppilaat saada osansa kaikkien opettajien osaamisesta. Yhtenäiskoulussa tulee tietenkin huomioida synergiaedut.
Näkökulmia on tietenkin muitakin, mutta joka tapauksessa, valinta on tehtävä. Kaikkea ei voi saada! Mikä hyödyttää lasta eniten?