sunnuntai 28. marraskuuta 2021

Jokaisen kotkalaisen on saatava tarvitsemansa sosiaali- ja terveyspalvelut

Kotkan kaupaunginvaltuustossa tehtiin päätös korottaa kunnallisveroa 0,5%. Verojen korottaminen on aina vaikea asia ja kristillisdemokraateille se on vihoviimeinen keino vastata kaupungin talouden haasteisiin, mutta nyt tähän oljenkorteen oli tartuttava.

Kymsote antoi kaupungille viimeisen arvionsa tulevasta rahoitustarpeesta marraskuun alkupuolella. Se oli selvästi suurempi kuin mitkään muut siihenastiset arviot ja se aiheutti jo valmistellun talousarvion heilahtamisen noin 18 miljoonaa alijäämäiseksi vuoden 2024 lopussa. Siksi jo tehtyä talousarviota vuosille 2022-2024 täytyi tarkastella uudelleen. Kuntalaki määrää, että talouden on oltava tasapainossa valtuustokauden lopussa.

Kyse oli siitä, millaisella summalla Kotkan kaupunki varautuu maksamaan asukkaittensa sote-kuluja. Jokainen yksittäinen palvelu maksaa ja näistä laskuista Kymsoteen uppoavat rahat kertyvät. Kristillisdemokraatit lähtevät siitä, että jokainen kotkalainen on hoidettava ja toisaalta että Kymsote kehittää toimintaansa niin, että sen kulut ovat kohtuullisia. Kehittämiskohteita on jo tiedossa, eivätkä ne ole kriittisten palvelujen alasajoa, mistä Kymen Sanomissa ollut karmaiseva juttu koostui.

Kotkalla ei ole realisoitavaa omaisuutta, jota alijäämän kattamiseksi voisi käyttää. Myöskään käyttömenoista ei ole leikattavaa eikä sieltä koskaan pystyttäisi leikkaamaan niin paljoa, että 18 miljoonan alijäämä saataisiin katettua. Veroprosenttia ei voi muuttaa tulevana vuonna 2022 johtuen sote- siirtymästä. Näistä syistä veroprosentin nostamiseen oli tartuttava nyt.

Viimeisessä valtuuston kokouksessa mikään valtuustoryhmä ei osannut kertoa yhtään veronkorotukselle vaihtoehtoista keinoa 18 milj. euron vajeen selättämiseksi vuoteen 2024 mennessä. Ei edes kokoomus, eikä perussuomalaiset, jotka vastustivat veronkorotusta.

Nyt, kun kunnallisveroa nostetaan puolella prosentilla, kaupunkilaisten sote- palvelut voidaan taata seuraavina lähivuosina ja vuonna 2024, valtuustokauden lopussa, Kotkan lienee tasapainossa. Pieni korotus, iso hyöty!

Maaret Lommi
Kd Kotka, varapj.

lauantai 25. syyskuuta 2021

Kokemusasiantuntija on paras asiantuntija

Katselin torstaina Alfa tv:ltä Hjallis Harkimon juontamaa ohjelmaa, jossa oli vieraana sairaanhoitaja Marjo Vacker ja Hjalliksen oma sisar, Maria Thelen. Ohjelmassa tuotiin esiin vahva näkökulma huumeisiin ja erityisesti kannabiksen käyttöön sekä sen laillistamiseen. Keskustelu kannabiksesta lähti Suomessa käyntiin, kun vihreät omassa puoluekokouksessaan pari viikkoa sitten päättivät linjata omaksi tavoitteekseen kannabikseen laillistamisen.

Vihreiden ulostulo on pöyristyttävä. Kannabista ei missään nimessä pidä laillistaa viihdekäyttöä varten. Suomessa ja esim. täällä omalla seutukunnallani Etelä- Kymenlaaksossa, tilanne on erittäin huolestuttavan nuorten huumekokeiluiden ja päihteiden käytön osalta. Kouluterveyskyselyn 2019 mukaan joka yhdeksäs oppilas 8-9 luokkalaisista on kokeillut huumeita ja ammattioppilaitoksessa kokeilijoita on jo joka viides. Poliisin mukaan lasten ja nuorten huumeiden käyttö lisääntyy vuosi vuodelta. Kannabiksen ja muiden huumeiden käyttö ei vähene kannabiksen käytön laillistamisella, kuten vihreät väittävät. Tästä on selkeää näyttöä esim. Yhdysvalloista. Kannabiksen lääkekäyttö sen sijaan on ollut Suomessa laillista jo vuodesta 2008 asti. On sitten lääkärin asia miettiä seurauksia, hyötyjä ja haittoja.

Hjalliksen ohjelmassa hänen sisarensa edusti kokemusasiantuntijaa. Maria Thelenin poika aloitti 15- vuotiaana kannabiksen polton ja istuu nyt 15 vuotta myöhemmin vankilassa. Huumeriippuvuutensa vuoksi hän tavalliseen tapaan joutui rikollisiin piireihin. Kaikki perheenjäsenet ovat olleet vuosia murtuneita, murheellisia, toivottomia ja avuttomia, kun ovat joutuneet seuraamaan rakkaan lapsen ja veljen inhimillistä tragediaa. Tapahtumat seurasivat kaavaa, joka on niin monelle huumeriippuvuudesta kärsivälle tuttu. Ensin aloitetaan kevyemmillä aineilla, kuten kannabiksella, josta tulee lyhytaikainen nautinnollinen olotila. Tähän olotilaan tahdotaan päästä yhä useammin ja pian ollaan siinä pisteessä, että kannabiksen vaikutuksiin ”turrutaan” eikä aine vaikuta enää samalla tavalla. Nautinnolliseen tilaan päästäkseen tarvitaankin kovempia aineita. Riippuvuus on syntynyt ja kierteestä on vaikea päästä irti.

Tämä ei tietenkään ole kaikkien kohtalo, mutta koska emme tiedä, emmekä voi edes omalta osaltamme olla varmoja kokeilun seurauksista, riskiä ei pidä ottaa omalla kokeilulla tai lainsäätäjän kannabiksen käytön laillistamisella.

Sairaanhoitaja Vacker toi ohjelmassa esiin työnsä kautta tutuksi tulleet kannabispsykoosit, jolloin potilaita joudutaan varjelemaan tekemästä itselleen pahaa. Kannabispsykoosissa olevat ovat harhaluulojen ja asistiharhojen seurauksena täysin sekaisin ja ilman apua ja valvontaa vahingoittavat itseään tai muita.

Kiitän Alfa- tv:tä ja Hjallis Harkimoa hyvästä ohjelmasta. Meidän kaikkien on kuunneltava tässä asiassa kokemusasiantuntijoita. Heitä, jotka ovat itse taistelleet huumeriippuvaisina elämän ja kuoleman rajalla, mutta selvinneet näkemykseni mukaan Jumalan armosta takaisin elämään sekä niitä, jotka ovat läheltä seuranneet läheisensä elämänhallinnan menettämistä, totaalista putoamista kaiken ulkopuolelle. Kuten Maria Thelen sanoi, huumeidenkäyttäjien pahin pelko on, että joutuisi olemaan selvin päin. Siksi huumeriippuvuus on sairaus, joka pikku hiljaa johtaa kuolemaan, mikäli huumeriippuvainen ei ota apua vastaan.

Alkaneessa kannabiskeskustelussa on muistettava, että kannabis on monelle avoin ovi kovempiin huumeisiin.

sunnuntai 22. elokuuta 2021

KD mielipiteen- ja uskonnonvapauspuolue

Viikon kuluttua Kristillisdemokraattien puoluekokous pidetään etäkokouksena.Iltasanomat on uutisoinut tapahtumasta kertoen, kuinka tulevassa kokouksessa nostetaan kissa pöydälle, kun pohditaan syitä odotuksia heikompaan vaalimenestykseen keväällä. Syyksi arvellaan uskontopuolueen leimaa ja Päivi Räsäsen ulostuloja sukupuoliseen suuntautuneisuuteen liittyvissä kannanotoissa. Iltasanomat heittää esille ajatuksen, että Päivi Räsäsen ryhmänjohtajan paikka olisi nyt vaakalaudalla. 

Meille usein sanotaan, että uskontoa ja politiikkaa ei pidä sekoittaa. Tämä kuvaa sitä, mitä media ja monet ihmiset puolueen ulkopuolella kristillisdemoktraateista ajattelevat. Minä en ajattele kristillisdemokraatteja uskontopuolueena. Politiikka on yhteisten asioiden hoitamista ja eri puolueilla on omat painotuksensa ja näkemyksensä niistä lähtökohdista, joista käsin asioita aletaan ratkoa ja viemään eteenpäin. 

Kristillisdemokraateilla lähtökohta löytyy kristillisistä arvoista. Jos olisimme uskontopuolue, tavoittelisimme ja pitäisimme poliittisena päämääränä valtiota, jossa hyväksytään kristinusko maan ainoaksi uskonnoksi ja jossa maallinen järjestys korvattaisiin uskonnollisilla laeilla, kuten islamin uskossa tapahtuu. Tämä ei ole kristillisdemokraattien agendalla. Sen sijaan korostamme mielipiteen- ja uskonnon vapautta. Erityisen tärkeänä pidämme ns. positiivista uskonnonvapautta, jonka perusteella ihminen voi harjoittaa omaa uskoaan, pitää hartauksia, rukoilla, tehdä sekä käyttää hengellistä materiaalia ja pitää vakaumustaan esillä kenenkään sitä rajoittamatta. Tämä vapaus koskee niin kristittyjä kuun muitakin uskontokuntia.

Ihminen voi siirtää uskonnon syrjään hetkeksi omasta elämästään tarvittaessa. Se on sama kuin jättäisi hyvän syyn takia jokaviikkoisen venyttelyjumpan tai juoksulenkin väliin. Ei se sen kummempaa ole. Mutta… jos ihmisellä on vakaumus, sitä ei voi eri tilanteissa heittää syrjään ja jättää huomiotta. Vakaumus on käytännössä täysin eri asia kuin uskonto. Vakaumus on läsnä kaikissa elämän vaiheissa joka päivä. Niin se on myös politiikan teossa. Jos kristillinen arvopohja häivytettäisiin kristillisdemokraattien ohjelmasta, minulle ei olisi poliittisella kentällä tarjolla vaihtoehtoa. 

Myönnettäköön, että joskus rajanveto politiikassa, kansanedustajan tehtävän ja yksityishenkilön välillä muuttuu epäselväksi. Näin on käynyt Päivi Räsäsen kommentoidessa pride- kulkuetta, tai oikeastaan ev.lut.kirkon osallistumista siihen. Pride- kulkue ja siihen liittyvät tapahtumat eivät kuulu eduskunnalle eivätkä kansanedustajalle. Päivi Räsänen otti asiaan kantaa roolissa, joka hänellä on kirkkovaltuutettuna, mutta koska hänet tunnetaan kansanedustajana, mediassa kannaotto ja kansanedustajuus liitettiin yhteen. 

Kevään kuntavaaleissa vaalikoneissa ehdokkailta kysyttiin, kannattaisimmeo Pride- liputusta omassa kaupungissamme. Vastasin kaikkiin vaalikoneisiin, etten kannata ja niin tulisin myös toimimaan. Vaalien jälkeen Kotkassa asiasta ei turhaan kyselty, vaan kaupungonjohtajan ykipuolisella päätöksellä, viime kesänä toteutettiin Pride-liputus. 

Päivi Räsänen on saanut paljon sekä positiivista että negatiivista julkisuutta lausuntojensa perusteella ja se kaikki on satanut kristillisdemokraattien laariin. Hän on kristillisdemokraattien julkkishahmo, joka herättää mediassa kiinnostusta muutenkin kuun vain pride- lausuntojensa pohjalta. Ilman Päiviä, emme näkyisi mediassa juuri ollenkaan. On selvää, että kentällä on erilaisia mielipiteitä Päivin toiminnan vaikutuksista puolueen imagoon. Toivon, että puoluekokoksessa asiasta käytäisiin asiallinen ja rakentava keskustelu.

Viikon kulutta selviää, jatkaako Päivi ryhmänjohtajana. Puoluekokouksessa valitaan myös puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat. Puheenjohtajan paikka tulee olemaan Sari Essayahin, joka on edustanut luotsannut puoluetta hyvällä tavalla vuodesta toiseen. Varapuheenjohtajistossa tulee muutoksia, koska kaikki edelliset varapuheenjohtajat eivät ole nyt ehdolla.

Tänä vuonna en itse ole puolue-edustaja, jolla on mandaatti äänestää em. puoluekokouksen henkilövaaleissa, mutta tulen seuraamaan kokousta mielenkiinnolla omalta paikaltani.


keskiviikko 28. heinäkuuta 2021

Kymsoteen ylintä päätösvaltaa käyttämään?

Lomaltapaluun ensimmäinen hiostava arkipäivä on koittanut. Vietimme mieheni kanssa koko kesäloman samassa paikassa, omalla mökillämme. Rehellisesti voin todeta, että takana on yksi elämäni hienoimmista kesälomista. Siihen tarvittiin saarimökki, terassi, auringonpaistetta ja kirkas, putipuhdas merivesi sekä hengelliseksi ravinnoksi hyvä kirja ja hengellisten ohjelmien kanavat. Siinä lyhykäisyydessään ne elementit, joista lomani koostui. Tietenkään sosiaalista kanssakäymistä saaren mökkinaapureiden ja rakkaiden sukulaisten kanssa ei tässä yhteydessä pidä unohtaa.

Politiikka on kesän aikana jäänyt selvästi taka-alalle, mutta nyt arkeen astuessani huomaan, että silläkin alueella on taas valpastuttava, sillä sotealueiden aluevaalit puhuttavat. Äänestyspäivä on määrätty sunnuntaille 23.1.2022. Itse asiassa nyt pitäisi olla vähintäänkin jo kampanjasuunnitelma hyvässä vaiheessa tekeillä, jos ei jo valmis. Täytyy sanoa, että vaaliväsymystä edellisten vaalien jälkeen löytyy oman puseron sisältä. Miten lienee muilla? Vaalien sijasta, itse olisin nähnyt paremmaksi ratkaisuksi sen, että kullekin Kymsoten piiriin kuuluvalle kaupungille ja kunnalle olisi laskettu asukasmäärän mukaan kiintiö, jolla he saavat olla edustettuna Kymsoten aluevaltuustossa. Kaupunkien ja kuntien valtuustot saisivat itse päättä, keitä he keskuudestaan aluevaltuustoon nimittäisivät. Tällä menettelyllä myös taattaisiin se, että jokainen kunta saisi ainakin yhden edustajan paikalle. Siis aluevaltuusto koostuisi demokraattisesti valituista kuntien valtuuston jäsenistä. Näinhän toimii tällä hetkellä yhtymävaltuusto, joka nyt käyttää ylintä päätösvaltaa Kymsotessa. Kotkalla yhtymävaltuustossa on seitsemän jäsentä.

Emme vielä edes tiedä niitä asioita, joista Kymsoten uusi aluevaltuusto tulee päättämään. Pääseekö siellä todellisesti vaikuttamaan? Ovatko päätettävät asiat merkityksellisiä? Emmehän vain joudu kumileimasimen rooliin? Toivon, että aluevaltuusto olisi myös foorumi, jossa kunnat tulisivat kuulluiksi ja ymmärretyiksi. Mukana on kuusi aivan erilaista kuntaa omine tarpeineen. On tärkeää, että Kymsoten johto ymmärtää, että kuntia täytyy kohdella yksilöllisesti omien tarpeittensa mukaisesti eikä niin, että jokaiselle annetaan samaa kunnan kokoon suhteutettuna. Tai toisin sanoen, ei anneta kunnalle tarvitsemaansa, koska kaikille sitä ei voida antaa. Tämä on ollut iso ongelma tähän asti. Myös rahakysymys on ollut merkittävä ongelma tähän asti, koska Kymsoten rahat eivät ole riittäneet ja useampaan kertaan se on käynyt kuntien rahapussilla lisärahoja hakemassa.

Tällä soteuudistuksellahan lähdettiin hakemaan säästöjä rakenteellisten muutosten kautta. Tavoitteisiin lisättiin myös asiakasnäkökulma, nopea pääsy lääkäriin ja oikea-aikaiset toimenpiteet. Pahoin pelkään, että tämä uudistus ei tuo niitä kaivattuja säästöjä ja vielä enemmän pelkään sitä, että soteuudistuksen takia kuntalaisten verotus kiristyy. Hallitushan valmistelee parhaillaan uutta veroa, maakuntaveroa, jolla tulevat sote- maksut maksettaisiin.

Joudumme ottamaan vastaan sen, mitä eteen annetaan ja mikä tuleman pitää. Seuraava hallitus voi tehdä tähän uudistukseen vielä olennaisia parannuksia. Vaikka laki on nyt valmis, käytännöt ovat täysin keskeneräiset. Mitään ei ole kiveen hakattu, kaikkea voi vielä kehittää!

Näihin positiivisiin mietteisiin on hyvä lopettaa!

maanantai 5. heinäkuuta 2021

Tunnelmia vaalikevään jälkeen

Raskas koronakevät on jo jäänyt taakse ja hieman vapaampi jakso, perinteinen saarikesä mökillä, on alkanut. Toki suvun juhannustapaamiseen yhteisessä lipunnostossa ja kokkorannalla osallistuttiin, huomioiden koronaturvallisuus, mutta muuten saaressa on koronankin suhteen rennompaa. Vähän jännittää se, mitä koronarintamalle kuuluu tulevana syksynä. Se on selvää, että tämän koronamaratonin maaliviivaa ei vielä näy. 

Vaalitkin ehdittiin käydä, tulokset ovat jo selvillä ja paikatkin jaettu. Saamani äänet eivät riittäneet valtuustoon, mutta riittivät kuitenkin valtuuston varajäsenen paikkaan sekä kaupunginhallituksen jäsenen paikkaan (vuosiksi 2021-2023), mikä tosin vahvistetaan vasta lomien jälkeen. Molemmat ovat mieluisia paikkoja minulle. Iso kiitos kaikille teille, jotka annoitte äänenne ja luottamuksenne minulle. Tulen työskentelemään omalla paikallani tunnollisesti ja aktiivisesti, niiden arvojen pohjalta, joille kristillisdemokraattinen puolue on perustettu.

Kotkassa puoluekartalla näkyi sama ilmiö kuin koko valtakunnassa. Perussuomalaiset lisäsivät paikkalukuaan (+5), vihreät (-2), vasemmistoliitto (-2) ja kristillisdemokraatit (-1) menettivät ja kahden suurimman puolueen, sosiaalidemokraattien sekä kokoomuksen kannatus säilyivät ennallaan. Perussuomalaiset varmasti tuovat eri ryhmiin oman mausteensa, mutta toivon, että hyvä yhteishenki, jollainen esimerkiksi kaupunginhallituksessa oli edellisellä valtuustokaudella, syntyy uudelleen mahdollistaen hyvän keskustelun ja mielipiteidenvaihdon. Hyviä päätöksiä syntyy ainoastaan siten, että me poliitikot osaamme kuunnella toisiamme ja tuoda oman näkemyksemme rakentavasti yhteiseen pöytään. Lisäksi meillä täytyy olla vahva tahto rakentaa Kotkasta entistä parempi paikka kotkalaisille.

Kotka on kehittynyt ja mennyt eteenpäin viime vuosina hyvällä tavalla. Sama kehitys jatkukoon tulevallakin valtuustokaudella!

Ota rohkeasti minuun yhteyttä missä tahansa Kotkaan ja sen kehittämiseen liittyvässä asiassa. Katsotaan, mitä asioille voidaan tehdä.



sunnuntai 30. toukokuuta 2021

Kuka välittäisi vanhuksesta

Muutamia vuosia sitten sanoin julkisesti Yle Kotkan radiolähetyksessä, että Kotkassa ei tarvitse vanhenemista pelätä. Valitettavasti, enää en ole tästä ollenkaan varma. Omien kokemusten perusteella ja kuunneltuani eri palveluja tarvitsevia ikäihmisiä, vaikuttaa siltä, että kovin kummoisia askeleita parempaan suuntaan ei ole otettu. Edelleenkään vanhuksia ei viedä ulkoilemaan, heidän hygieniastaan ei pidetä riittävästi huolta ja alimitoitetun henkilöstönmäärän tähden vanhukset jäävät aliravituiksi. Enää ei onneksi ole uutisoitu järkyttävistä heitteillejättötapauksista, joista muutama vuosi sitten uutisoitiin tämän tästä.

Hoitajamitoitukseen on maan hallituksen lupausten mukaan tulossa lisäystä. Myös koti- ja omaishoitoon tulee osoittaa lisäresursseja, sillä ilman em. toimijoita koko vanhustenhoitojärjestelmä kaatuu. Nämä ovat asioita, joista on tehtävä päätöksiä valtakunnan tasolla.Se, mihin olisi syytä puuttua heti on kunkin palveluntarjoajan asiakaspalvelun taso ja laatu. 

Kun lapsuudenperheeni naapuri lähestyi 90 ikävuottaan, hän muutti yksityiseen palvelutaloon, jotta arki tulisi helpommaksi ja hän voisi nauttia vielä hyvistä päivistä jäljellä olevina elinvuosinaan. Kerran tämä sivistynyt, yläkoulun ja lukion entinen lehtori halusi vähäisillä voimillaan tiedustella puhelimitse alakerran toimistosta jotakin asiaa. Puhelimeen vastattiin ” No, mikä sulla nyt on hätänä!” Kaukana ovat toisistaan esitteissä kuvatut palvelut ja todellisuus. Ihmisten kohtaaminen on palveluketjun heikko lenkki. Esimerkkejä huonosta palvelusta minulle on kerrottu vaikka kuinka paljon. Tämä yksi esimerkki riittäköön tässä yhteydessä.

Tämä henkilökohtaisen, ihmiseltä ihmiselle tulevan, palvelun heikko laatu on pitkälle vaiettu asia. Vaikka palvelun rakenteet ja tekniset asiat olisivat täysin kunnossa, yhdestä huonosta kohtaamisesta jää iso ja ikävä jälki. 
Asiakaspalveluun, kohteliaaseen kielenkäyttöön ja arvostavaan käyttäytymiseen täytyy panostaa jo koulutuksessa. Jos em. käytösmallia ei ole lapsuus- ja nuoruusvuosina opittu, se täytyy opetella aikuisena, ennen kuin ottaa asiakaspalvelutehtävän vastaan. 

Jokaista ikääntynyttä on kohdeltava arvokkaana ja ainutlaatuisena 
yksilöinä. On kunniatehtävämme huolehtia hyvin heistä hyvin.

P.S. Tämä kirjoitus koskee vanhustenpalvelun epäkohtia, joista olen halunnut nostaa erityisesti yhden, henkilökohtaista kanssakäymistä koskevan, vaietun, ongelman esiin. Siksi tässä ei ole mainittu niitä monia osaavia, sydämellisiä ja palvelualttiita työntekijöitä, jotka eivät ansaitse moitteita, vaan kiitoksen.

torstai 13. toukokuuta 2021

Onko Suomi oikeasti moniarvoinen ja suvaitseva yhteiskunta?

Kirjoittanut Maaret Lommi ja Anja Meijula
Kotkan Kristillisdemokraattien kuntavaaliehdokkaita

Elämme edelleen aikaa, jolloin vihapuheen ja sananvapauden rajoja joudutaan etsimään jatkuvasti. Vihapuhe- termiä ei ole lainsäädännössä, mutta sitä tutkittaessa käytetään rikoslain kohtia kiihottaminen kansanryhmää vastaan tai kunnian loukkaus. Kielitoimiston sanakirjan mukaan vihapuhe on varsinkin vähemmistöihin kohdistuvaa vihaa tai suvaitsemattomuutta ilmaisevaa tai niihin yllyttävää puhetta. 

Rajanveto sananvapauden ja vihapuheen välillä on vähintäänkin häilyvä. Kaikki epäasiallinen tai epämieluisa puhe tai kirjoitus tulkitaan helposti vihapuheeksi, koska se k o e t a a n usein loukkaavaksi. Loukattuina ihmiset sitten tekevät kirjoituksesta tai puheesta poliisille rikosilmoituksen. Poliisi tutkii asiaa ja tekee päätöksen syytteen nostamisesta tai sen hylkäämisestä. 

Suomessa tehtyjen syyttämispäätösten ja tuomioiden perusteella monilla on herännyt huoli sanan- ja uskonnonvapauden tilasta. Demokraattisessa yhteiskunnassa on nimittäin oltava tilaa myös häiritseville, epäsovinnaisille, kiistanalaisille ja provokatiivisille mielipiteille. Nyt syytetyksi tulemisen pelko johtaa ihmisiä itsesensuuriin ja näin sananvapaus kapenee pelottavalla tavalla.

Viime aikoina julkisuudessa on ollut esillä kansanedustaja Päivi Räsästä vastaan aloitettu esitutkinta ja sitä seurannut syyte tapauksessa, jossa häntä epäillään kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Hän siteerasi Twitter- ja facebooktileillään Roomalaiskirjeen 1. luvun homoseksuaalisuutta käsitteleviä jakeita. Nyt Räsästä syytetään sellaisten näkemysten ilmaisemisesta, jotka ovat osa perinteistä kristillistä opetusta. Herää kysymys, miksi Päivi Räsänen ei saisi sanoa sitä, mitä kuka tahansa kristillisen kirkkokunnan pastori tai maallikkosaarnaaja voi julistaa.

Päätös Räsäsen syyllisyydestä tehdään tulkintojen pohjalta, kuten kirjoituksen motiivi ja tarkoitus. Ts. asiaa käsittelevät laintuntijat ikäänkuin yrittävät mennä Räsäsen pään sisään ja tehdä sitä kautta tulkintoja ja päätelmiä siitä, onko argumentointi ja Raamatun jakeiden siteeraaminen olleet vihapuhetta.

Em. tapauksessa maallinen valta tunkeutuu myös uskonnonvapauden ja omantunnon vapauden tontille, sillä jokaisella on perustuslain mukaan oikeus saada vapaasti uskoa ja tunnustaa omaa uskoaan sekä elää uskonsa mukaisesti. Perustuslain hengessä jokaisella on myös oikeus raamatulliseen ihmiskäsitykseen ja avioliittokäsitykseen ilman, että vakaumuksen mukainen elämäntapa tai mielipide kyseenalaistetaan vihapuheena tai ihmisoikeusrikkomuksena. 

Yhteiskunta, jossa uskonto ei voi näkyä eikä kuulua, ei ole moniarvoinen eikä suvaitseva yhteiskunta. Mielipiteen - ja uskonnonvapaus kuuluvat kaikille, myös niille valtavirrasta poikkeaville vakaumuksellisen kristillisen maailmankuvan omaaville kansalaisille.


sunnuntai 2. toukokuuta 2021

Nuorten mielenterveysongelmat ovat aikuisten vastuulla

Huhtikuun lopussa uutisoitiin, että sairaalat täyttyvät mielenterveysongelmista kärsivistä nuorista ja että
monien isojen sairaanhoitopiirien osastoilla on enemmän potilaita kuin potilaspaikkoja. Edelleen uutisoitiin asiantuntijoiden kertoneen, että ammattiauttajien apu ei yksin riitä, vaan asian korjaamiseksi tarvitaan kaikki aikuiset. (Mielenterveys 23.4.2021) 

Tilanne on äärettömän surullinen ja huolestuttava.

Monet tahot miettivät sitä, mistä tämä nuorten paha olo on lähtöisin: Perheiden ongelmista, koulukiusaamiskokemuksista, koulun kurssimuotoisuuden, itseohjautuvuuden vaatimuksesta, joka sälyttää painetta pärjäämisestä, nettipeleistä ja tv-ohjelmista.

Onko kuitenkin niin, että ongelmien syvin lähtökohta on muualla, väärissä ja nuorten kannalta huonoissa päätöksissä? Onko niin, että emme ole pystyneet pitämään kehityksen kelkassa huolta lapsistamme ja nuoristamma riittävästi? Olemmeko tehneet päätöksiä liiaksi talous edeltä ja trendien mukaan, miettimättä millainen vaikutus tehdyillä päätöksillä on lapsiimme? Onko niin, että muut arvot, kuten seuraava luettelo antaa ymmärtää, ovat vieneet osan lasten ja nuorten tulevaisuudesta? 

- Elintaso nousee nousemistaan aina 1960-luvulta lähtien. Äidit lähtevät töihin ja perheet laittavat lapsensa lastentarhoihin. Kouluttaudutaan hyvin ja aletaan tehdä uraa. Perheiden yhteinen aika vähenee.

- Kauppojen aukiolo vapautuu ja sunnuntai, perheen yhteinen vapaapäivä saa uutta sisältöä shoppailusta. Sunnuntain Jumalanpalvelus kuuluu enää harvojen sunnuntain ohjelmaan. Perheiden yhteinen aika hupenee niin, että enää ei edes ruokailla yhdessä eivätkä vanhemmat tiedä, mitä lapsille kuuluu, paitsi silloin, kun koulusta otetan yhteyttä ja kerrottaann, mitä oli tapahtunut. 

- Alettiin korostaa onnellisuutta. Hedonismi ja itsekeskeisyys tuli aikuisten elämän keskiöön vanhojen hyveiden tilalle. Kunnioitus toisia ihmisiä kohtaa katosi, kuten katosivat myös käytöstavat. 

- Vanhat perhearvot murenivat. Uskollisuus avio- ja avopuolisoiden välillä väheni ja avio- ja avoerot yleistyivät. Lapsista tuli kahden kodin kansalaisia, jotka saivat usein uuden ”lisä” äidin tai isän ja usein ei- toivottuja sisaruksia kaupan päälle.

- Kännykkä alkoi toimittaa vanhempien valvontatehtävää ja lapset joutuvat liian nuorina itse ottamaan vastuun omasta pärjäämisestään. Todellisen välittämisen näyttäminen vähenee vanhempien ja lasten suhteesta.

- Vanhemmuus kadotetaan ja yhteiskunnan (koulujen ja muiden koulussa toimivien) on otettava kasvatusvastuuta entistä enemmän. Aikuiset kokevat huonoa omaatuntoa lapsien jalkoihin jäämisestä ja sitä kompensoidaan perustamalla lapsiasiainvaltuutetun virka ja alkamalla korostaa lasten oikeuksia. Samalla velvollisuuksista kertominen unohdetaan. Lapset alkavat kuvitellaan olevansa maailman napoja ja käytös muuttuu sen kaltaiseksi. Kun totuus maailman navasta iän karttuessa valkenee, masennus lyö vasten kasvoja. Jotta tästä selviää, on koko lapsuus purettava palasiksi ja käsiteltävä pala palalta mielenterveyden ammattilaisen kanssa.

- Järjenvastaisia ajatuksia aletaan viljellä totuuksina, kuten ajatus monista sukupuolista. Nuoret joutuvat entistä enemmän hukkaan muutenkin haastavassa puberteetti-iässä. Myös isän ja äidin käsitettä hämärretään yhteiskunnan taholta tietoisesti.

 - Aikuisten ilmastoahdistus annetaan surutta lasten ja nuorten kannettavaksi. Vihainen ruotsalainen nuori ilmastoaktivisti, haukkuu milloin mitäkin tahoa huonoista ilmastotoimista ja kylvää ahdistusta ympärilleen. Hänet nostetaan jalustalle.

- Opetushallituksessa ja Opetus- ja kulttuuriministeriössä tehdään huonoja ja asiaatuntemattomia ratkaisuja modernin oppimiskäsityksen vahvistamiseksi esimerkiksi omatoimisuuden ja itsenäisen opiskelun sekä itseohjautuvuuden ja valinnanvapauden korostamisen suhteen. Päätöksissä ohitetaan lapsen ja nuoren kehityspsykologiset tosiasiat.

Auttaako tässä tilanteessa se, että kerromme nuorille, kuinka he voivat valita sukupuolensa ja että he voivat tehdä sen jo alaikäisinä vastoin vanhempiensa tahtoa? Auttaako se nuoria, että laillistetaan kannabiksen käyttö? Ei auta, vaan molempien ehdotusten vaikutus olisi turmion tie. Molemmista asioista on vireillä kansalaisaloite. Nähtäväksi jää, millaisia päätöksiä kansanedustajamme tekevät Kristillisdemokraattien vastuullinen linja on ehdottoman kielteinen molemmissa asioissa. 

Jatkuvasti päätöksiä on tehty ja tehdään aikuisten intohimojen, ahneuden ja ylpeyden pohjalta. Kaikilla päätöksillä on seurauksensa. Jos todella haluamme auttaa lapsiamme ja nuoriamme, meidän on otettava muutamia peruutusaskeleita ja rehellisesti, omat mieltymyksemme unohtaen, tehtävä vastaisuudessa huolellisesti arviointia siitä, mitkä vaikutukset kulloisellakin päätöksellä on lapsiin ja nuoriin. Nyt on laitettava omat arvot puntariin ja mietittävä, mikä on todella tärkeätä.


tiistai 13. huhtikuuta 2021

MILLÄ KEINOIN KIUSAAMINEN VÄHENEE?

Me kaikki tiedämme, miten vakava ongelma kiusaaminen on. Sen taustalle kätkeytyy
monenlaisia ongelmia. Kiusaajalla on yleensä rikkinäisyyttä omassa henkilöhistoriassaan ja kiusattu kärsii kiusaamisesta, joka saattaa aiheuttaa hänelle sosiaalisen elämän ja tunne-elämän vaikeuksia tulevaisuudessa.


Koulut ovat paalupaikalla kiusaamisen ehkäisyssä. Kouluissa toimintaa on ohjaamassa puuttumisen mallit, jotka saavat selkänojan perusopetuslaista. Tarvittaessa koulussa tapahtuvaan väkivaltaan puuttuu myös poliisin ennalta estävän työn yksikkö, jonka kohderyhmänä on nimenomaan nuoret.


Olennaisinta kiusaamisen kitkemiseksi ovat kuitenkin ennaltaehkäisevät  toimenpiteet. Näitä keinoja koulussa ovat ryhmäyttäminen, tunnetaito- ja vuorovaikutusosaamisen lisääminen, työrauhan ylläpitäminen ja asioista puhuminen. On välttämätöntä, että nämä keinot ovat jokaisen opettajan hallinnassa. Lisäksi pienet ryhmät ja riittävä määrä aikuisia ovat tärkeitä tekijöitä kiusaamisen ehkäisyssä. Nämä edellytykset täyttyvät kuitenkin vain harvoin, koska resurssit eivät ole riittäviä.


Ennaltaehkäisevää työtä kouluissa ovat tekemässä opettajien ja ohjaajien lisäksi myös kuraattorit, psykologit ja terveydenhoitajat. Varsinkin koulukuraattoreiden resursseja pitäisi voimakkaasti lisätä ja kohdentaa selkeästi kiusaamisen ennaltaehkäisyyn kouluissa. Jos halutaan nähdä, että kiusaaminen olennaisesti vähenee, kuraattorien tulisi systemaattisesti tavata huoltajia ja kysellä perheen kuulumisia ja keskustella kasvatushuolista aina varhaiskasvatuksesta perusopetuksen loppuun asti. Tämä nimenomaan olisi ennaltaehkäisevää toimintaa, jolloin perhettä voitaisiin tukea jo ennen kuin ensimmäistäkään ikävää tilanteita on syntynyt.


Kiusaaminen on yhteiskunnassa iso haaste. THL:n viimeisessä perusopetuksen 8.-9. -luokan oppilaille tekemässään kyselyssä tulokset kertovat, että Kotkassa 7,5%  oppilaista kokee tulleensa kiusatuksi. Tämä on alle valtakunnallisen keskiarvon, mutta se on silti aivan liikaa. Koulussa tehtävät toimet eivät tule riittämään kiusaamisen pysyvään vähenemiseen. Huoltajat ovat avainasemassa vaikuttamaan erityisesti  oman lapsensa käyttäytymiseen, mutta kiusaamisen vastaiseen tehtävään tarvitaan kaikki lapsen ja nuoren elinpiirissä vaikuttavat aikuiset. Jokaisen aikuisen velvollisuus on puuttua kiusaamiseen, jos sellaista havaitsee. Jokaisen aikuisen tulee osoittaa kiusaamisen tuomittavuus ja teon vääryys. Kiusaamisen näkyvä ja havaittava vastustaminen tulee olla kaikkien aikuisten asenne. Kun tämä asenne on riittävän vahvasti levinnyt kaupunkiimme ja koko yhteiskuntaan, hyviä tuloksia alkaa pian näkyä. 


lauantai 20. maaliskuuta 2021

Perheet päätösten keskiöön

Vuosi koronapandemian otteessa on kulunut ja siitä jokainen on saanut osansa. Erityisesti teini-ikäisten nuorten tilanne huolestuttaa, kun harrastukset ja kodin ulkopuoliset kontaktit ovat vähentyneet olennaisesti. Nyt on vain etäkoulu ja verkkoyhteydet.  

Pitkittynyt pandemiatilanne on vienyt myös vanhempien/huoltajien voimia. Monia perheitä on koetellut taloudelliset haasteet lomautusten, irtisanomisten ja konkurssien myötä. On tärkeää, että aikuiset pitävät itsestään huolta, sillä nuoret tarvitsevat vanhemman/huoltajan tasapainottavaa läsnäoloa, ohjausta ja tukea antavaa keskustelua. Nuorten selviytymiseen vaikuttaa aina vanhempien/huoltajien jaksaminen ja tasapaino. Vaikka moni muu asia muuttuu ympärillä, lasten ja nuorten perustarpeet eivät muutu. He tarvitsevat ympärilleen rakastavan perheen, turvaa, ja huolenpitoa, jotta he selviävät nyt ja tulevaisuudessa heitä kohtaavista haasteista ja jotta heistä voi kasvaa hyvinvoivia ja tasapainoisia aikuisia.

Valtiovallan apu ja toimet koronapandemian uuvuttamille perheille tulevat nähdäkseni toteutumaan pääasiassa jälkihoitona, mutta jo tässä vaiheessa kunnissa ja kaupungeissa voidaan jokaisella toimialueella arvioida kaikkien päätösten vaikutuksia perheiden ja erityisesti lasten ja teini-ikäisten elämään ja tehdä sellaisia päätöksiä, jotka tukevat ja auttavat perheitä tässä vaativassa tilanteessa. Jokainen päätös on merkittävä. Tärkeitä ja ketteriä toimijoita perheiden tukemisessa ovat myös seurakunnat ja monet järjestöt. 

Pidetään nyt fokuksessa perheet ja muistetaan, että perhe on yhteiskunnan peruspilari, jonka hyvin- tai pahoinvointi leviää hetkessä koko yhteiskuntaan. Perhemyönteiset päätökset ovat panostus parempaan tulevaisuuteen.

sunnuntai 7. maaliskuuta 2021

Kuntavaalien siirtyminen kesäkuulle

Eilen 6.3. oikeusministeri ilmoitti, että eduskuntapuolueiden puoluesihteereiden kanssa käytyjen
keskustelujen ja THL:n lausunnon perusteella kuntavaalit siirretään huhtikuulta kesäkuulle.

Vain Perussuomalaiset vastustivat vaalien siirtämistä, mutta kyllä muistakin puolueista kuului yksittäistä kritiikkiä. Mm. KD:n nuoret kyseenalaistivat vahvasti ratkaisun.

Jotkut ovat sitä mieltä, että vaalien siirtäminen polkee demokratiaa. Minun mielestäni tässä ei poljeta demokratiaa, vaan nimenomaan turvataan ja varmistetaan demokratian toteutuminen. Jos tilanne olisi se, että suuri osa äänioikeutetuista ei voisi tai uskaltaisi tulla äänestyspaikalle, demokratia vaarantuisi. Se vaarantaisi myös terveysturvallisuuden, joka ilmenee THL:n tekemistä skenaarioista. Elämme edelleen poikkeusaikaa. Nyt on uskallettava tehdä poikkeuksellisia ratkaisuja. Vaalien siirtäminen tässä tilanteessa oli mielestäni ehdottomasti vastuullinen ja ainoa oikea ratkaisu.

Yksi asia, jota tulee kritisoida on ilmoituksen antamisen ajankohta, 6.3. Oikeuskansleri Pöysti toi esiin helmikuussa, että päätös vaaleista tulisi tehdä ajoissa. Taudin kehityksen suunta on nähty jo pitkään ja toimia on kiristetty tämän tästä. Miksi hallitus ei pysynyt ennakoimaan tätä tilannetta. He ovat joka päivä tekemisissä näiden asioiden kanssa ja heillä on maan parhaat asiantuntijat jatkuvasti käytössään. Puuttuiko oikea-aikaisen päätöksen tekemiseen rohkeutta, vai mitä?

Toinen asia, mitä täytyy ihmetellä on se, että tämän käsillä olevan tilanteen, vaalien ajankohdan siirtämisen, ennaltaehkäisemiseksi ei tehty minkäänlaista toimenpiteitä. Ainoastaan reagoitiin kulloinkin käsilläoleviin tartuntalukuihin. Jo viime keväänä tiedettiin, että tulossa on toinen korona -aalto ja sen annettiin vain tulla. Varautumissuunnitelmaa ei ollut, ehkäiseviä toimenpiteitä ei tehty. Sitten, kun nähtiin, että nopeasti ja herkästi leviävät muuntovirukset valtaavat alaa, siitä tiedotettiin, mutta toimenpiteet tilanteen voittamiseksi olivat edelleen löysiä ja hitaita.

Vaalien siirtyminen ei ole ilouutinen varmasti kenellekään ehdokkaaksi asettuneelle eikä myöskään puolueiden paikallisosastoille, jotka ovat jo käyttäneet varojaan ja tehneet töitä vaalien eteen. Voi hyvin olla, että tähän tilanteeseen jouduttiin hallituksen lepsuilun takia, mikä tulisi selvittää perin pohjin.

Vaalien siirtäminen oli kuitenkin oikea ratkaisu. Toivotaan, että rokotukset etenevät hyvällä vauhdilla ja että pandemia on kesäkuussa paremmalla tolalla niin, että vaalit voidaan käydä turvallisesti.


torstai 25. helmikuuta 2021

KD Kotkan arvoilta

Arvoilta

Kristillisdemokraattien Kotkan osastossa käytiin kuluneen viikon aikana  arvokeskustelua kristillisdemokraattien omista arvoista, ihmisarvo, vapaus ja vastuu sekä tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. Ne on toki puolueen taholta selvästi määritelty ja konkretisoitu helposti ymmärrettäviksi, mutta vielä jäi kotkalaisille paljon sanottavaa. Suomen Kristillisdemokraatit ovat korostetusti arvopuolue ja useat kristillisdemokraattien kelkkaan hypänneet ovat lähteneet nimenomaan puolustamaan konservatiivisia, kristillisiä arvoja. 

Puolueiden välisissä arvokeskusteluissa arvokkaiksi koettu toiminta  saavuttaa usein yhteisymmärrystä, mutta toiminnan tasolla erimielisyydet alkavat. Esimerkiksi valtakunnan politiikassa olemme puolustaneet syntymättömän lapsen ihmisarvoa ja oikeutta saada syntyä tähän maailmaan. Muiden puolueiden ihmisarvo ei ylety syntymättömään lapseen. 


Kotkassa keskustelu omalla porukalla oli antoisaa ja voimaannuttavaa. Siitä on kooste videolla. Jatkamme arvokeskustelua tulevissa tapaamisissa uusien arvojen parissa.

 

sunnuntai 14. helmikuuta 2021

Miksi inkluusio ei sovi kaikille

Miksi inkluusio ei sovi kaikille

Inkluusio-termi tarkoittaa koulumaailmassa sitä, että kaikenlaiset oppijat käyvät koulua aivan tavallisella luokalla. Tällainen järjestely sopii joillekin erilaisille oppijoille, mutta ei todellakaan kaikille. Katso alla oleva video, niin kuulet miksi inkluusioon täytyy suhtautua suurella varauksella.