Meille usein sanotaan, että uskontoa ja politiikkaa ei pidä sekoittaa. Tämä kuvaa sitä, mitä media ja monet ihmiset puolueen ulkopuolella kristillisdemoktraateista ajattelevat. Minä en ajattele kristillisdemokraatteja uskontopuolueena. Politiikka on yhteisten asioiden hoitamista ja eri puolueilla on omat painotuksensa ja näkemyksensä niistä lähtökohdista, joista käsin asioita aletaan ratkoa ja viemään eteenpäin.
Kristillisdemokraateilla lähtökohta löytyy kristillisistä arvoista. Jos olisimme uskontopuolue, tavoittelisimme ja pitäisimme poliittisena päämääränä valtiota, jossa hyväksytään kristinusko maan ainoaksi uskonnoksi ja jossa maallinen järjestys korvattaisiin uskonnollisilla laeilla, kuten islamin uskossa tapahtuu. Tämä ei ole kristillisdemokraattien agendalla. Sen sijaan korostamme mielipiteen- ja uskonnon vapautta. Erityisen tärkeänä pidämme ns. positiivista uskonnonvapautta, jonka perusteella ihminen voi harjoittaa omaa uskoaan, pitää hartauksia, rukoilla, tehdä sekä käyttää hengellistä materiaalia ja pitää vakaumustaan esillä kenenkään sitä rajoittamatta. Tämä vapaus koskee niin kristittyjä kuun muitakin uskontokuntia.
Ihminen voi siirtää uskonnon syrjään hetkeksi omasta elämästään tarvittaessa. Se on sama kuin jättäisi hyvän syyn takia jokaviikkoisen venyttelyjumpan tai juoksulenkin väliin. Ei se sen kummempaa ole. Mutta… jos ihmisellä on vakaumus, sitä ei voi eri tilanteissa heittää syrjään ja jättää huomiotta. Vakaumus on käytännössä täysin eri asia kuin uskonto. Vakaumus on läsnä kaikissa elämän vaiheissa joka päivä. Niin se on myös politiikan teossa. Jos kristillinen arvopohja häivytettäisiin kristillisdemokraattien ohjelmasta, minulle ei olisi poliittisella kentällä tarjolla vaihtoehtoa.
Myönnettäköön, että joskus rajanveto politiikassa, kansanedustajan tehtävän ja yksityishenkilön välillä muuttuu epäselväksi. Näin on käynyt Päivi Räsäsen kommentoidessa pride- kulkuetta, tai oikeastaan ev.lut.kirkon osallistumista siihen. Pride- kulkue ja siihen liittyvät tapahtumat eivät kuulu eduskunnalle eivätkä kansanedustajalle. Päivi Räsänen otti asiaan kantaa roolissa, joka hänellä on kirkkovaltuutettuna, mutta koska hänet tunnetaan kansanedustajana, mediassa kannaotto ja kansanedustajuus liitettiin yhteen.
Kevään kuntavaaleissa vaalikoneissa ehdokkailta kysyttiin, kannattaisimmeo Pride- liputusta omassa kaupungissamme. Vastasin kaikkiin vaalikoneisiin, etten kannata ja niin tulisin myös toimimaan. Vaalien jälkeen Kotkassa asiasta ei turhaan kyselty, vaan kaupungonjohtajan ykipuolisella päätöksellä, viime kesänä toteutettiin Pride-liputus.
Päivi Räsänen on saanut paljon sekä positiivista että negatiivista julkisuutta lausuntojensa perusteella ja se kaikki on satanut kristillisdemokraattien laariin. Hän on kristillisdemokraattien julkkishahmo, joka herättää mediassa kiinnostusta muutenkin kuun vain pride- lausuntojensa pohjalta. Ilman Päiviä, emme näkyisi mediassa juuri ollenkaan. On selvää, että kentällä on erilaisia mielipiteitä Päivin toiminnan vaikutuksista puolueen imagoon. Toivon, että puoluekokoksessa asiasta käytäisiin asiallinen ja rakentava keskustelu.
Viikon kulutta selviää, jatkaako Päivi ryhmänjohtajana. Puoluekokouksessa valitaan myös puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat. Puheenjohtajan paikka tulee olemaan Sari Essayahin, joka on edustanut luotsannut puoluetta hyvällä tavalla vuodesta toiseen. Varapuheenjohtajistossa tulee muutoksia, koska kaikki edelliset varapuheenjohtajat eivät ole nyt ehdolla.
Tänä vuonna en itse ole puolue-edustaja, jolla on mandaatti äänestää em. puoluekokouksen henkilövaaleissa, mutta tulen seuraamaan kokousta mielenkiinnolla omalta paikaltani.
