keskiviikko 28. heinäkuuta 2021

Kymsoteen ylintä päätösvaltaa käyttämään?

Lomaltapaluun ensimmäinen hiostava arkipäivä on koittanut. Vietimme mieheni kanssa koko kesäloman samassa paikassa, omalla mökillämme. Rehellisesti voin todeta, että takana on yksi elämäni hienoimmista kesälomista. Siihen tarvittiin saarimökki, terassi, auringonpaistetta ja kirkas, putipuhdas merivesi sekä hengelliseksi ravinnoksi hyvä kirja ja hengellisten ohjelmien kanavat. Siinä lyhykäisyydessään ne elementit, joista lomani koostui. Tietenkään sosiaalista kanssakäymistä saaren mökkinaapureiden ja rakkaiden sukulaisten kanssa ei tässä yhteydessä pidä unohtaa.

Politiikka on kesän aikana jäänyt selvästi taka-alalle, mutta nyt arkeen astuessani huomaan, että silläkin alueella on taas valpastuttava, sillä sotealueiden aluevaalit puhuttavat. Äänestyspäivä on määrätty sunnuntaille 23.1.2022. Itse asiassa nyt pitäisi olla vähintäänkin jo kampanjasuunnitelma hyvässä vaiheessa tekeillä, jos ei jo valmis. Täytyy sanoa, että vaaliväsymystä edellisten vaalien jälkeen löytyy oman puseron sisältä. Miten lienee muilla? Vaalien sijasta, itse olisin nähnyt paremmaksi ratkaisuksi sen, että kullekin Kymsoten piiriin kuuluvalle kaupungille ja kunnalle olisi laskettu asukasmäärän mukaan kiintiö, jolla he saavat olla edustettuna Kymsoten aluevaltuustossa. Kaupunkien ja kuntien valtuustot saisivat itse päättä, keitä he keskuudestaan aluevaltuustoon nimittäisivät. Tällä menettelyllä myös taattaisiin se, että jokainen kunta saisi ainakin yhden edustajan paikalle. Siis aluevaltuusto koostuisi demokraattisesti valituista kuntien valtuuston jäsenistä. Näinhän toimii tällä hetkellä yhtymävaltuusto, joka nyt käyttää ylintä päätösvaltaa Kymsotessa. Kotkalla yhtymävaltuustossa on seitsemän jäsentä.

Emme vielä edes tiedä niitä asioita, joista Kymsoten uusi aluevaltuusto tulee päättämään. Pääseekö siellä todellisesti vaikuttamaan? Ovatko päätettävät asiat merkityksellisiä? Emmehän vain joudu kumileimasimen rooliin? Toivon, että aluevaltuusto olisi myös foorumi, jossa kunnat tulisivat kuulluiksi ja ymmärretyiksi. Mukana on kuusi aivan erilaista kuntaa omine tarpeineen. On tärkeää, että Kymsoten johto ymmärtää, että kuntia täytyy kohdella yksilöllisesti omien tarpeittensa mukaisesti eikä niin, että jokaiselle annetaan samaa kunnan kokoon suhteutettuna. Tai toisin sanoen, ei anneta kunnalle tarvitsemaansa, koska kaikille sitä ei voida antaa. Tämä on ollut iso ongelma tähän asti. Myös rahakysymys on ollut merkittävä ongelma tähän asti, koska Kymsoten rahat eivät ole riittäneet ja useampaan kertaan se on käynyt kuntien rahapussilla lisärahoja hakemassa.

Tällä soteuudistuksellahan lähdettiin hakemaan säästöjä rakenteellisten muutosten kautta. Tavoitteisiin lisättiin myös asiakasnäkökulma, nopea pääsy lääkäriin ja oikea-aikaiset toimenpiteet. Pahoin pelkään, että tämä uudistus ei tuo niitä kaivattuja säästöjä ja vielä enemmän pelkään sitä, että soteuudistuksen takia kuntalaisten verotus kiristyy. Hallitushan valmistelee parhaillaan uutta veroa, maakuntaveroa, jolla tulevat sote- maksut maksettaisiin.

Joudumme ottamaan vastaan sen, mitä eteen annetaan ja mikä tuleman pitää. Seuraava hallitus voi tehdä tähän uudistukseen vielä olennaisia parannuksia. Vaikka laki on nyt valmis, käytännöt ovat täysin keskeneräiset. Mitään ei ole kiveen hakattu, kaikkea voi vielä kehittää!

Näihin positiivisiin mietteisiin on hyvä lopettaa!