Kotkan Kristillisdemokraattien kuntavaaliehdokkaita
Elämme edelleen aikaa, jolloin vihapuheen ja sananvapauden rajoja joudutaan etsimään jatkuvasti. Vihapuhe- termiä ei ole lainsäädännössä, mutta sitä tutkittaessa käytetään rikoslain kohtia kiihottaminen kansanryhmää vastaan tai kunnian loukkaus. Kielitoimiston sanakirjan mukaan vihapuhe on varsinkin vähemmistöihin kohdistuvaa vihaa tai suvaitsemattomuutta ilmaisevaa tai niihin yllyttävää puhetta.
Rajanveto sananvapauden ja vihapuheen välillä on vähintäänkin häilyvä. Kaikki epäasiallinen tai epämieluisa puhe tai kirjoitus tulkitaan helposti vihapuheeksi, koska se k o e t a a n usein loukkaavaksi. Loukattuina ihmiset sitten tekevät kirjoituksesta tai puheesta poliisille rikosilmoituksen. Poliisi tutkii asiaa ja tekee päätöksen syytteen nostamisesta tai sen hylkäämisestä.
Suomessa tehtyjen syyttämispäätösten ja tuomioiden perusteella monilla on herännyt huoli sanan- ja uskonnonvapauden tilasta. Demokraattisessa yhteiskunnassa on nimittäin oltava tilaa myös häiritseville, epäsovinnaisille, kiistanalaisille ja provokatiivisille mielipiteille. Nyt syytetyksi tulemisen pelko johtaa ihmisiä itsesensuuriin ja näin sananvapaus kapenee pelottavalla tavalla.
Viime aikoina julkisuudessa on ollut esillä kansanedustaja Päivi Räsästä vastaan aloitettu esitutkinta ja sitä seurannut syyte tapauksessa, jossa häntä epäillään kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Hän siteerasi Twitter- ja facebooktileillään Roomalaiskirjeen 1. luvun homoseksuaalisuutta käsitteleviä jakeita. Nyt Räsästä syytetään sellaisten näkemysten ilmaisemisesta, jotka ovat osa perinteistä kristillistä opetusta. Herää kysymys, miksi Päivi Räsänen ei saisi sanoa sitä, mitä kuka tahansa kristillisen kirkkokunnan pastori tai maallikkosaarnaaja voi julistaa.
Päätös Räsäsen syyllisyydestä tehdään tulkintojen pohjalta, kuten kirjoituksen motiivi ja tarkoitus. Ts. asiaa käsittelevät laintuntijat ikäänkuin yrittävät mennä Räsäsen pään sisään ja tehdä sitä kautta tulkintoja ja päätelmiä siitä, onko argumentointi ja Raamatun jakeiden siteeraaminen olleet vihapuhetta.
Em. tapauksessa maallinen valta tunkeutuu myös uskonnonvapauden ja omantunnon vapauden tontille, sillä jokaisella on perustuslain mukaan oikeus saada vapaasti uskoa ja tunnustaa omaa uskoaan sekä elää uskonsa mukaisesti. Perustuslain hengessä jokaisella on myös oikeus raamatulliseen ihmiskäsitykseen ja avioliittokäsitykseen ilman, että vakaumuksen mukainen elämäntapa tai mielipide kyseenalaistetaan vihapuheena tai ihmisoikeusrikkomuksena.
Yhteiskunta, jossa uskonto ei voi näkyä eikä kuulua, ei ole moniarvoinen eikä suvaitseva yhteiskunta. Mielipiteen - ja uskonnonvapaus kuuluvat kaikille, myös niille valtavirrasta poikkeaville vakaumuksellisen kristillisen maailmankuvan omaaville kansalaisille.
