Arjen asiantuntijoita peliin!

Toteutuessaan soten mukana lähtee iso siivu Kotkan päätösvaltaa sekä veroeuroja maakunnan harteille. Sen jälkeen koulutukseen liittyvistä asioista tulee entistä merkittävämpi kaupungin tehtävä.
Olisi äärettömän tärkeää, että valtuustoon ja muihin päättäviin elimiin saataisiin mahdollisimman paljon arjen asiantuntemusta koulumaailmasta.

Koulunjohtajana minusta on hyvä asia, että koulutus nousee väkisinkin päätöksenteon keskiöön. Samalla kuienkin pieni pelko tuntuu mahanpohjassa. Sote syö reippaasti veroeuroja. On pelko siitä, ettemme pääse vieläkään kehittämään koulua, vaan joudumme taipumaan leikattujen budjettien kurimukseen. Nyt jo Kotkassa oppilaita opetetaan Opetushallituksen linjaaman minimituntimäärän mukaan, kun taas naapurikaupungissa, Haminassa, 1. ja 2. luokan oppilaat saavat 1 viikkotunnin enemmän matematiikan opetusta kuin Kotkassa. Tämä tekee noin 40 tuntia vuodessa enemmän opetusta. Se tuntunee jo osaamisen tasossa.

Leikkaukset osuvat aina lapseen. Oli kysymys sitten tietokoneista, ohjaajista, homekouluista, sisäilmaongelmista tms. Nyt valtuustoon tulisi saada opetusalaa tuntevia ja koulutuksen kehittämiseen sitoutuneita ihmisiä. Siis vahvaa opetusalan osaamista!

Ei kapulakieltä, kiitos!

Eilen osallistuin kotkalaisten kuntavaalipaneeliin Ylen studiolla. Muut osallistujat olivat miehiä, konkareita, eri puolueista. Tunsin itseni poikkeavaksi, paitsi sukupuoleni tähden, myös retoriikaltani. Kanssapanelisteilla oli sana hallussa, tuttuja juttuja, samoja termejä, kapulakieltä ja pontevaa ilmaisua vähintään neljän vuoden ajalta. Tuli väkisin mieleen, että kyllä päättäjät sittenkin taitavat vieraantua normaalista elämästä pian "valtaan" päästyään. Minä puolestani puhuin miten osasin; hitaasti sanoja haeskellen ja kiltisti annetussa aikarajassa pysytellen. Se ei varmaankaan kuulostanut yhtä vaikuttavalta.

Sanat ovat vallankäytön väline. Joskus on niin, että moniselitteisillä ilmauksilla ja vaikeatajuisella kielellä voidaan luoda asiantuntevuuden harhakuva. Politiikassa se on liian helppoa. Toivon niin, ettei minusta tulisi koskaan kapulakielen osaajaa, vaikka poliitikko tulisikin.

Kahdeksan miestä ja mie.

...

Kristillisten sydän ei kylmene

Kristillisdemokraattien logossa on sydän. Se tarkoittaa sitä, että sydämen on oltava mukana, kun poliittisia päätöksiä tehdään. Kristilliset arvot merkitsevät armollisuutta, lähimmäisyyttä,oikeudenmukaisuutta ja välittämistä. Näiden asioiden puolesta haluan tehdä töitä.
Olen sydämen asialla numerolla 123.

Tasa-arvolaki velvoittaa

Kuluneella vikolla Etelä-Kymenlaakson Nytkis, jonka puheenjohtaja olen, järjesti tasa-arvoa käsittelevän koulutus- ja keskustelutilaisuuden kunnan virkamiehille ja luottamusmiehille. Asia ei erityisemmin kyseistä kohderyhmää kiinnostanut osallistujamäärästä päätellen. Meitä oli paikalla vähän toistakymmentä.

Mistä siis oli kysymys?

Tasa-arvolaki velvoittaa kunnan päättäjiä. Sitä pitäisi soveltaa kaikessa yhteiskunnallisessa toiminnassa ja kaikilla elämänalueilla. Tavoitteena järjestämässämme koulutustilaisuudessa oli tuoda esiin lain velvoittavuutta ja kysellä nykykäytäntöjen perään, kuinka tätä tasa-arvoasiaa voitaisiin meidän kaupungissamme kehittää. Juuri menneellä viikolaa Kymen Sanomien mielipidepalstalla oli kirjoitus vammaisia syrjivästä kalliimmista maksuista joukkoliikenteessä. Onkohan tätä päätöstä tehtäessä otettu huomioon tasa-arvolakia?

Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta uudistettiin vuonna 2015 samalla, kun täsmennettiin sukupuoli-identiteettiin liittyviä syrjinnän kieltoja. Laki velvoittaa viranomaisia edistämään naisten ja miesten välistä tasa-arvoa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti. Erityisesti velvoitetaan muuttamaan niitä olosuhteita, jotka estävät miesten ja naisetn välisen tasa-arvon toteutumista. Tasa-arvo tulee ottaa huomioon palveluiden saatavuudessa ja tarjonnassa. Esimerkiksi päivähoitopaikkoja suunniteltaessa, pitäisi paikkaa valittaessa ottaa huomioon, millainen reitti sinne kulkee lasta kärräävän ja paria muuta lasta loskakelissä taluttavan, useinmiten äidin näkökulmasta. Joukkoliikenteestä olisi apua, jos sitä olisi tarjolla. Aatoksissani oli nyt Katariinan uusi päiväkoti ja sen sijainti.

Kuka on Maaret Lommi?

Olen paluumuuttaja viiden vuoden takaa. Lähes 30 vuotta tuli elettyä, asuttua ja toimittua pääasiassa pääkaupunkiseudulla. Tällä hetkellä työpaikkani on naapurikaupungissa, Haminassa. Toimin siellä opettajana ja koulunjohtajana. Minulla on ihana aviomies ja yksi aikuisiässä oleva poika, joka asuu Helsingissä.

Olen ylpeä Kotkasta. Täällä on elävän meren raikkautta, Suomen kauneimmat puistot, mielenkiintoista historiaa, kehittyviä yrityksiä, innovaatioita, erinomainen moottoritie pääkaupungista Pietariin Kotkan kautta ja mutkattomat ihmiset.

Olen viihtynyt aivan erinomaisesti Kotkassa, vaikka nämä viisi viimeistä vuotta ovatkin olleet kaupungin tasolla taistelua taloudellisessa ahdingossa. Tehtyjen päätösten pohjalta monien ihmisten elämä on kurjistunut, toisaalta myös auttavien vapaaehtoisten joukko on kasvanut, mikä on sinänsä hyvin positiivista.

Viime syksystä lähtien on alkanut näkyä pieniä elpymisen merkkejä. Uskon, että syvästä ja pimeästä kuopasta ollaan nousemassa pikkuhiljaa ylöspäin. Nyt on aika vaikuttaa inhimillisemmän päätöksenteon puolesta. Haluan tulevalla vaalikaudella olla tekemässä Kotkassa viisaita ja kauaskantoisia ratkaisuja jokaisen kotkalaisen hyvinvoinnin eteen. Haluan myös tehdä päättäväisesti työtä lähipalvelujen säilymisen puolesta.

Kotkat eivät konttaa, ne nousevat siivilleen! Niin mekin!

Maaret